Tänään olivat viimeiset harjoitukset, joissa käytiin läpi tehtyjä harjoitustöitä. Oli mukava huomata miten erilaisia töitä ihmiset olivat saaneet aikaiseksi samasta aiheesta (Elämän tarkoitus).

PowerPoint-esityksessä ja yleensä uusmediaviestinnässä on minusta tärkeää, että informaatiota ei ahdeta liikaa yhdelle "sivulle", "kalvolle", näytölle. Näytöltä lukeminen on raskaampaa kuin paperilta lukeminen ja tästä syystä uusmediaviestinnässä nousee erityisen tärkeäksi se miten sanotaan. Asia pitäisi osata sanoa ytimekkäästi. Ydinasian erottamiseen on hyvä käyttää tarkkaan harkittuja tehokeinoja. Liiallinen ja harkitsematon tehokeinojen käyttö johtaa yleisöä helposti harhaan, pois oleellisesta. Paljon tehokeinoja ja täyteen informaatiota ahdetuissa esityksissä on myös infoähkyn vaara. Kun joka puolelta tulvii koko ajan informaatiota, niin itse ainakin kaipaan rauhallista ja selkeää viestintää. Eli poimin informaatiotulvasta usein hyvin yksinkertaisesti ja selkeästi esitetyn sanoman.

Toisaalta jos mediaesityksellä halutaan herätellä tunteita ja luoda kokemuksia, tulee uusmediaviestinnässä panostaa kokonaisvaltaiseen, mahdollisimman monet aistit huomioivaan viestintään. Vielä tänä päivänä tuo tarkoittaa lähinnä näkö- ja kuuloaistia, mutta viimeisen luennon perusteella uusmediaviestintää suunnitellessa pitää joku päivä, kenties piankin ottaa myös muita aistikanavia huomioon. Ei mene varmaan enää kauan kun tietokoneissa on erilaisia kaasuja tuottava yksikkö, joka puskee meille tilanteisiin sopivia hajutunemuksia. Tämän tyylisiä virtuaaliteattereita on kai jo olemassa. Ainakin Linnanmäen virtuaaliteatteri (yms.) muistaakseni pärskäytti vettäkin päälle jossain välissä esitystä. Näissä teattereisshan myös tuolit liikkuvat esityksen mukaan. Milloinkohan henkilökohtaiseen käyttöön aletaan markkinoimaan sellaisia tietokoneeseen kytkettäviä työtuoleja, joiden avulla saa tuntoaistin myös mukaan uusmediaviestintään?

Laitanpa tähän lopuksi vielä lähestyvän isänpäivän ja viimeisen luennon mediataide aiheen innoittamana linkin isyyttä ja perhe-elämää käsittelevään sivustoon: http://www.sataisaa.fi/. Sivustolta löytyyy siis verkkotaiteeksi luokiteltavia esityksiä. Itse pidän erityisesti sivuston esityksistä "Pienokainen" ja "Jatkuvuus".  

Seitsemänsissä harjoituksissa oli tarkoitus jatkaa harjoitustyön työstämistä. Pääsäni oli selkeä kuva mihin työlläni pyrin, mutta konkreettia tekemistä hidasti tarvittavien kuvien puuttuminen. Yritin etsiä netin ilmaisista kuvagallerioista sopivia kuvia huonolla menestyksellä. Totesin samalla myös, että free pictures, free photos ja ilmaisia kuvia hakujen tuloksista suurin osa on linkkejä jonnekin aikuisviihdesivuille. Eli saa olla tarkkana, mitä linkkiä klikkaa...

Kävin etsimässä Tanjan, assarin vinkistä kuvia myös OpenPhotosta ja Creative Commonsista, mutta sopivia kuvia ei niidenkään kautta löytynyt. Lopulta tulin siihen tulokseen, että kuvat on tuotettava itse. Lavastinkin itseni kotona siivoushommiin ja annoin kameran mieheni kouraan. Kuvamateriaalia syntyi, mutta talo oli edelleen yhtä sotkuinen, kun enen lavastettua siivous-operaatiota ;-) Harjoitustyöni kannalta tärkeintä on kuitenkin, että kätteni jälki näkyy harjoitustyössä. Tässä tapauksessa näyn siis ihan konkreettisesti työssäni :-) Tosin työni edetessä päätin rajata kuvat niin, että päätäni ei kuvissa näy.

Alunperin suunnittelin esityksen tyyliltään hyvin yksinkertaiseksi ja suunnitelmani näyttävät tämän osalta toteutuvan. Sama yksinkertainen ulkoasun teema (värit, fontti) säilyy koko esityksen.

Tässä kirjoitukseni tällä kertaa, sillä nyt täytyy lopettaa tämä blogin kirjoittaminen ja keskittyä itse työhön. Aikaa työn tekemiseen näet on enää vain vuorokausi... 

Kuudensissa harjoituksissa oli tarkoitus jatkaa harjoitustyön suunnittelua. Kohderyhmä (yleisö) ja teema minulla siis on jo valittuna, mutta täsmensin kohderyhmän vielä erityisesti naisiin.

Juonen on tarkoitus olla hyvin yksinkertainen. Alussa herätellään yleisön mielenkiintoa yhdistämällä elämän tarkoitus kysymys sellaisiin kuviin, joita moni ei varmaankaan toivo pitävänsä oman elämänsä tarkoituksena, mutta toisaalta ovat monen arkea. Tässä on tarkoitus käyttää apuna stereotypian keinoa naisten kotitöistä. Samalla pyritään aiheuttamaan sanoman vastaanottajassa ristiriitaisia tunteita: onko kotityöt naisen elämän tarkoitus. Tämän johdannon jälkeen esitetään pääsanoma, jossa esitellään yrityksen palvelut. Ideana on että yrityksen palveluja käyttämällä vastaanottajalle jää aikaa toteuttaa oman elämänsä tarkoitusta.

Rakenteena esityksessä käytetään lineaarista mallia.

Olen päässäni pyöritellyt harjoitustyön aihetta ja viimein saan tännekin rustailtua jotakin aiheesta. Pyrin etsimään tekemisilleni jotain mielekkyyttä ja niin aloin pohtia tätäkin harjoitustyötä siitä näkökulmasta. Eli pystyisinkö soveltamaan harjoitustyön aihetta jotenkin käytäntöön? Pohdin asiaa pitkää kunnes keksin yrittää soveltaa harjoitustyötä tuttavani aika hiljattain perustaman yrityksen markkinoinnissa. Otin siis suunnittelun pohjaksi tuttavani yrityksen. En paljasta tässä vaiheessa vielä tarkemmin, minkä alan yrityksestä on kyse, mutta sekin selvinee aikanaa... 

Kalvosarjan kohteena siis jokatapauksessa olisi tämän erään yrityksen potentiaalinen asiakaskunta. Elämän tarkoitus -aihetta hyödynnetään esityksessä filosofisesta näkökulmasta. Asiakkaita herätellään kysymään itseltään: Mikä on oman elämän tarkoitus? Kysymyksellä ei haeta yhtä selkeää vastausta, vaan yritetään saada ihmiset pohtimaan oman elämänsä sisältöä, merkitsevyyttä. Kuvien avulla provosoidaan ihmisiä ajattelemaan asiaa ja samalla käännetään heidän ajatukset myötämieliseksi palvelulle, jota tämä eräs yritys tarjoaa. Hmm... paljastinkohan jo liikaa? Jokohan joku keksii, minkä alan yrityksestä on kysymys...

Intertekstuaalisuus

Neljänsien harjoitusten ensimmäisenä tehtävänä oli pohtia intertekstuaalisuuden hyötyjä ja haittoja eri medioissa. Keskustelussa päädyimme siihen, että yleensä intertekstuualisuudesta on enempi hyötyä kuin haittaa, kunhan se ei muodosta koko sisältöä. Intertekstuaalisuutta hyödynnetään minusta taidokkaasti silloin, kun se ei häiritse niitä, jotka eivät viitteitä tunne, mutta toisaalta antaa jotain enemmän niille, jotka viitteet tuntevat. Tästä esimerkkinä voisi olla lapsille ja aikuisille suunnattu viihde. Esim. lasten elokuviin ja ohjelmiin saatetaan intertekstuaalisuuden avulla "piilottaa" jotain viihdettä myös lasten kanssa elokuvaa, ohjelmaa katsoville aikuisille. Mm. Simpsoneista löytyy tämän tyylistä intertekstuaalisuutta.  Sami Karjalainen on lähemmin analysoinut Simposoneita intertekstuaalisuuden näkökulmasta.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Intertekstuualisuus on myös hyvä keino markkinoinnissa.  Suuret mediatalot voivat hyödyntäää intertekstuaalisuuden keinoja viittaamalla eri medioissa toisiin medioihinsa. Monikanavuusajattelusta markkinoinnissa löytyy juttuja A4 median blogista Crossmedia. Cross media (näytetään kirjoitettavan myös yhteen) ja monikanavajulkaiseminen näyttävät olevan käsitteitä, joita käytetään medioiden välisen vuorovaikutuksen yhteydessä. Tuleekohan nämä termit vielä esille luennoilla?

Uutisanalyysi ja synteesi

Toisena tehtävänä oli kirjoittaa annetusta tapahtumakuvauksesta uutinen 5M + K:n (mitä, missä, milloin, miten, miksi, kuka) avulla. Kotitehtäväksi jäi esittäää representaaio kyseisestä uutisesta. Alkuperäinen ryhmämme laatima uutinen oli seuraava:

Ennätyskala SEPEn kyydissä

 

Syyskuussa Patojärvellä kalastettiin 13,5 kilon  ennätystaimen. Saalistus ei sujunut haavereitta, vaan paikalle hälytettiin myös pelastushelikopteri SEPE. Toinen kolmekymppisistä kalalla olleista miehistä  putosi hyiseen veteen ennätystaimenen vietäväksi. Mies pelastautui kaverinsa avulla ja kalakin saatiin onnistuneesti rantaan. Hypotermian välttämiseksi SEPE kutsuttiin paikalle ja miehet saaliineen pääsivät lämpimään.

Tästä laatima representaaioni olisi seuraavanlainen:

Humalaiset  kalasaaleineen SEPEn kyyditettävänä

 

Kahden kolmekymppisen miehen kalareissu sai aikaan SEPEn hälytyksen Patosjärvellä.  Kalareissulla olleet työttömät miehet nauttivat alkoholia veneessä ikävin seurauksin. "Siinä me turistiin niitä ja näitä ja otettiin pöytistä lämmikkeeksi, kun Pera ja sen uusi upea itse väsäämä virveli pyörähtivät taimenen vietäväksi. Siinä vaiheessa ei vielä tiedetty mikä mahoton vonkale sielä oli tulossa."selosti toinen miehistä tapahtuman kulkua. Miehet selviytyivät humalatilastaan huolimatta itse rantaan, mutta hälyttivät SEPEn paikalle tuntiessaan märkien vaatteiden aiheuttaman kylmyyden. Paikalle saapuneen pelastushelikopterin ei auttanut muu kuin kuljettaa laskuhumalaiset miehet saaleineen kotiin lämpimään. "Kyllä nyt on kotona kertomista. Äiti varmasti riemastuu 13,5 kilosesta tuliaisesta",  järveen tippunut 34-vuotias iloitsee reissun päättymistä.

 

Tässä representaatiossa on otettu näkökulmaksi humalahakuiset, työttömät peräkammarin pojat ja uutisessa siten korostettu näihin liittyviä piirteitä mm. tuomalla henkilöiden "ääntä" mukaan juttuun. Näin jälkikäteen rupesin pohtimaan, että olisikohan representaatioon saanut lisätä noita kuvitteellisia haastattelukommentteja, jotka eivät olleet tapahtumakuvauksessa. Eli, jos representaaio piti tehdä suoraan tapahtumakuvauksen pohjalta, pitäisi tuosta jutusta poistaa nuo repliikit.

Genre

Viimeisessä tehtävässä vertailtiin, luokiteltiin ja arvioitiin TV1:n ja Nelosen ohjelmatarjontaa viime lauantain osalta. Oli mielenkiintoista huomata kuinka selkeät erot näiden kanavien ohjelmatarjonnassa ja genressä on. Ylen ohjelmaopas oli hyvä työkalu tehtävän tekemisessä.